Kaikenlaista hulinaa...
Aika on taas vierinyt kuin siivillä. -tuntuu, että opintojen aloittamisesta ei ole edes kauaa, mutta mitä vielä? Siitä on jo vuosi aikaa. Olin itse ohjaamassa uusia opiskelijoita koululla, kun he ensimmäisinä päivinään tulivat koulun ovesta. Itsestä tuntui, että nyt kun piti ohjailla uusia, niin mua jännitti vieläkin enemmän kuin vuosi sitten, kun olin itse yksi uusista opiskelijoista.
Muistan hyvin toissakesänä sen päivän, kun sain kirjeen oppilaitoksesta, että minut on valittu opiskelemaan... "putosin penkiltä". Olin nimittäin ensimmäiseksi saanut kirjeen, jossa kerrottiin minun tulokseni: 3 pistettä alle rajan, jonka saaneet pääsevät suoraan ja 17:s varasija. Juuri tuon 17:nnen varasijan takia en ollut tuolloin uskoa silmiäni, kun sain opiskelupaikan.
Kesä meni nopeasti. Kävin seurueeni kanssa Turkin Alanyassa 19.5.-2.6. Paikka on hieno, olen käynyt siellä monasti aiemmin. Nyt taisi olla 20. kerta nimenomaa Alanyassa. Ensimmäinen oli vuonna 1994. Loma meni ihan kivasti, meille sattui ihanan lämpimät ilmat ja säästyttiin ilman erityisiä ongelmia. Toki aina on jotain valittamista jos lähtee luettelemaan, mutta antaa nyt olla.
Kouluun on taas ollut kiva palata opiskelemaan, vaikka pakkohan se on myöntää, että kyllä töissä aina paremmin pärjäis, mutta jos kerran töitä ei ole tarjolla, niin eipä se opiskelukaan haitaksi koskaan ole.
Hyvää tekstiä Jofa!
VastaaPoistaKäyhän tsekkaamassa minunkin blogia:
http://kuumetsa.blogspot.fi/